First Five Years

Data ja mittaaminen

Suomi mittaa lopputuloksen. Me mittaamme matkan.

Työllistyminen kertoo yhdestä hetkestä. Kestävä työelämään kiinnittyminen rakentuu ennen ensimmäistä työpaikkaa ja ensimmäisten työvuosien aikana. Sitä me rakennamme mitattavaksi.

  • Todellinen havainto tai julkaistu lähde
  • Konsepti — havainnollistus, ei mittaustulos

Kansallinen tavoite

Suomi on jo sanonut sen ääneen.

“Nuorten siirtyminen työelämään on nähtävä laajemmin kuin sinä yksittäisenä hetkenä, jolloin nuori työllistyy ensimmäiseen työpaikkaansa. — — Uusien työntekijöiden hyvä vastaanotto, mahdollisuus kehittyä ja käyttää omaa osaamistaan sekä turvallinen työyhteisö auttavat kiinnittymään työelämään.”

Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2035, Valtioneuvoston julkaisuja 2026:44

“Nuorille hyvä alku työelämässä” on yksi strategian muutostavoitteista. First Five Years vie saman kysymyksen mittaamiseen. Jos Suomi haluaa olla maailman paras paikka aloittaa työelämä, meidän pitää pystyä näkemään, missä kiinnittyminen onnistuu ja missä syntyy kitkaa.

Lähteet: Valtioneuvosto , työ- ja elinkeinoministeriö .

Mittauskatvealue

Nuoren polku on jatkumo. Tieto siitä ei ole.

Kaavio nuoren kaaresta opintojen alusta viidenteen työvuoteen. Eri toimijat ja tietolähteet kattavat kaaresta eri vaiheita, mutta jatkuvaa näkymää koko matkan yli ei tällä hetkellä ole.

Oppilaitokset ja kasvatustoimijat

Näkevät opiskeluajan ja siirtymän valmistumiseen.

Työmarkkinatilastot ja rekisterit

Kertovat työllisyydestä ja työttömyydestä.

Jatkuva näkymä koko kaareen

Tätä First Five Years rakentaa.

Puuttuva osa on näkymä koko siirtymään ja ensimmäisiin työvuosiin.

Haara 1

Pääsy

Löytyykö reitti työelämään? Saako hakija palautetta? Kohtaavatko odotukset ja ensimmäisen työn todellisuus?

Haara 2

Kiinnittyminen

Pääseekö hän käyttämään osaamistaan ja ottamaan vastuuta? Kokeeko hän olonsa turvalliseksi? Näkeekö hän suunnan eteenpäin?

Mitä jo tiedämme

Työelämän alku on muutoksessa.

Vuonna 2025 korkeakoulusta valmistuneista 83 prosenttia työllistyi kuuden kuukauden sisällä. Samalla vuoden sisällä valmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi toukokuussa 2026, ja tekoäly muuttaa myös tehtäviä, joiden kautta työuraa on perinteisesti aloitettu.

Nämä luvut kertovat tärkeistä muutoksista. Ne eivät kerro, mitä pisteiden välillä tapahtuu.

Lähteet: VATT · 2025, Akava Works · 5/2026, Valtioneuvosto · 1/2026.

Ensimmäinen pilotti

Kitka voidaan nähdä ennen tilastoa.

Yksittäinen keskustelu kertoo yhden nuoren tilanteesta. Kun sama ilmiö toistuu toisistaan erillisissä keskusteluissa, syntyy signaali, jota voidaan tutkia ja mitata laajemmin.

2 kk

pilotin kesto

82

käyttäjää

380

valmennuskeskustelua

~10 000

viestiä

10

toistuvaa mallia

Mitä pilotti osoitti

Keskusteluista voidaan tunnistaa toistuvaa työelämän kitkaa ilman, että huomio kohdistuu yksittäiseen ihmiseen. Seuraava vaihe on mitata sen yleisyyttä ja muutosta.

Lähde: NextGenAI-pilotti helmi–maaliskuu 2026, jonka pohjalta First Five Yearsia kehitetään. Pilotti toteutettiin useiden työnantajien kanssa ja se kytkeytyy Hankenin ja Aalto-yliopiston tutkimushankkeeseen ihmisen ja tekoälyn yhteistyöstä työelämässä. Yksittäisiä keskusteluja ei julkaista.

Mittarin ensimmäinen hahmotelma

Mitä pitäisi mitata, jos työllisyys ei yksin riitä?

Alla oleva näkymä havainnollistaa mittarin mahdollista rakennetta. Kaikki luvut ovat keksittyjä. Määritelmät, aineisto, vertailukelpoisuus, tietosuoja ja validointi rakennetaan seuraavissa vaiheissa.

Havainnollistus Kaikki tämän kehyksen sisällä olevat luvut ovat keksittyjä esimerkkejä. Ne eivät ole mittaustuloksia eikä niitä saa käyttää lähteenä.

Kestävän työelämään kiinnittymisen indeksi

58

esimerkki mahdollisesta koosteindeksistä asteikolla 0–100

Pääsy

51

reitti sisään, palaute ja odotusten vastaavuus

Kiinnittyminen

64

kehittyminen, turvallisuus ja osaamisen käyttö

Kattavuus

24 500

esimerkki seurannan piirissä olevien määrästä

Mahdolliset komponentit

Jos kiinnittymistä kuvataan yhdellä indeksillä, sen osatekijät pitää näyttää aina erikseen.

Koettu turvallisuus
64
Toimijuus
55
Jatkuvuus ja katkokset
61
Osaamisen käyttö
49
Kuormituksen kantavuus
58

Signaali

Nopea näkymä siihen, mikä näyttää muuttuvan. Nostaa ilmiön näkyväksi ja ohjaa tarkempaa tutkimusta.

Mittari

Vakaampi näkymä, jonka määritelmät, aineisto ja menetelmä on arvioitu ennen kuin lukua käytetään päätöksenteossa.

Mitä samasta tiedosta voisi tarkastella

  • Koulutusala ja koulutusaste
  • Alue ja korkeakoulutyyppi
  • Siirtymän vaihe
  • Työsuhteen kesto ja laji
  • Sukupuoli riittävän suurissa ryhmissä
  • Tausta- ja kieliryhmä riittävän suurissa ryhmissä

Mittarin tarkoitus on kuvata ilmiötä, ei pisteyttää ihmistä. Yksittäisiä keskusteluja ei julkaista eikä yksittäisen käyttäjän tulevaisuutta ennusteta. Datan käytöstä voi vetäytyä menettämättä pääsyä palveluun.

Kolme vaihetta

Näin rakennamme kansallisen mittarin.

  1. Vaihe 1 — korkeakoulutettujen siirtymä

    Rajattu ryhmä, jossa siirtymää voidaan seurata hallittavasti ja menetelmää testata. Ensimmäinen toimiva mittausmalli.

  2. Vaihe 2 — ammatillinen koulutus ja työpaikalla oppiminen

    Ammatillisessa koulutuksessa työelämä voi alkaa jo opintojen aikana. Mittausmalli laajennetaan toimimaan myös näissä siirtymissä.

  3. Vaihe 3 — oppilaitoskanavien ulkopuolella olevat nuoret

    Kansallinen mittari tarvitsee mukaan myös nuoret, joita ei tavoiteta oppilaitosten tai työnantajien kautta.